Tällä viikolla haluan käydä läpi aihetta, joka sivuaa myös viime aikoina palvelualoilla olleita lakkoja. Kirjoitukseni on minun mielipiteeni ja lakkojen taustalla vaikuttavat asiat ja tilanteet ovat laajempia ongelmia, ja näitä koskevat mielipiteeni ovat ristiriitaisemmat kuin tämän päivän kirjoitukseni mielipide.
Viime viikolla kerroin, että koen hakevani töitä aktiivisesti, vaikkakin valikoivasti, huomioiden työstä saatava palkka ja työtehtävät. Näihin aiheisiin liittyen pohdin sitä skaalaa, jota työttömyyteen sisältyy. En koe itseäni "laiskaksi" tai muuten ongelmalliseksi työnhakijaksi, mutta joku voisi varmasti kritisoida, että olen laiska ja kieltäydyn työskentelystä, koska en mielelläni halua hakea tai ottaa vastaan ihan mitä vain tehtäviä. Koen, että työttömien joukkoon kuuluu varmasti niitä, jotka "istuvat vain kotona eivätkä halua töihin", mutta skaalan toisessa päässä ovat aktiivisesti töitä hakevia ja koen, että minun kaltaisella taktiikallakin hakevat kuuluvat tähän aktiivisempaan päähän hakijoita. Kuten monessakin asiassa, tämän skaalan ääripäiden väliin mahtuu monenlaisia hakijoita, jotka pyrkivät toimimaan itselleen parhaalla tavalla töitä etsiessä.
Näitä "laiskoja" työnhakijoita ei välttämättä voi täysin syyttääkään, sillä mielestäni yhteiskunnan tilanne on hieman naurettava, jos työssäkäyvän pitää edelleen kerätä tukea elääkseen. Tai vaihtoehtoisesti työntekijän pitää tehdä töitä mahdollisesti kuutena päivänä viikossa ja/tai 12 tuntisia työpäiviä elääkseen. Alat, joihin pääsee usein helpoiten (eli ne, joilla ei vaadita kovin korkeaa koulutusta ja sopivat näin myös usein kesätöiksi), ovat usein tärkeitä tehtäviä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Samalla tämä koulutuksen vähyys on tehtävien haittapuoli, sillä tehtävien palkkaus ei ole kovin korkea etenkin, jos verrataan moneen korkeakoulutuksen vaativaan alaan. Vaaditun koulutuksen taso on ymmärrettävä syy palkkauksen osalta, mutta tehtävien palkkaus ei varmasti auta myymään näitä tehtäviä nuorille, jotka pohtivat uraansa. Näin ollen nämä matalammin palkatut tehtävät saattavat kokea korkeampaa työntekijävaihtelua ja jäävät monelle opintojen aikana tehdyiksi töiksi tai työuran ensimmäisiksi tehtäviksi.
Mielestäni nämä heikommin palkatut alat kaipaavat lisää arvostusta, mutta näen kortin toisen puolen, jonka mukaan olisi ongelmallista antaa korkeampaa palkkaa tehtävistä, jotka vaativat huomattavasti vähemmän koulutusta. Näin saadaankin tuotua esille, miksi monessa tilanteessa on hyvin vaikea löytää todellinen ratkaisu, joka toimii kaikille. Jokaisessa tilanteessa on ainakin kaksi puolta ja usein kaikilla osapuolilla voi olla jotain realistisesti huomionarvoisia mielipiteitä tilanteesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti