Työnhaku ei ole työtä... vai onko?

Näin hiihtolomaviikkojen lähestyessä haluan työnhakijana tuoda esille mielipiteeni otsikon aiheesta eli onko työnhaku työtä. Olen joskus kuullut, että työttömät ovat laiskoja ja istuvat vain kotona valtion tuilla. Tämä voi olla yksi mielipide ja joku saattaa olla työttömänä ihan tyytyväinen ja kerää mielellään vain tuet joka kuukausi. Toisaalta työttömien joukossa on hyvinkin määrätietoisesti hakemuksia lähettävä ja todella työelämään haluavia yksilöitä. Lisäksi näiden kahden väliin mahtuu laaja skaala eri tasoisesti töitä hakevia ihmisiä ja niitä, joilla saattaa olla omat syynsä työnhaun "vähyyteen".

Itse koen hakevani hyvinkin aktiivisesti, vaikkakin määrittelemilläni standardeilla, töitä. Muutamia minun asettamiani standardeja ovat: palkka, koska halusimmepa tai emme, raha vain on se juttu, jolla maailma pyörii, saamme ruokaa pöytään, katon päämme päälle ja sähköä käyttöömme. Toinen minulla vaikuttava tekijä on työtehtävät, sillä en koe kaikkea mahdollista uraani edistäväksi kokemukseksi. Mikäli asian voisi todistaa olevan toisin, voisin harkita mielipidettäni uudelleen. En kuitenkaan usko, että olen yhtään parempi kandidaatti UX suunnittelun tehtäviin, vaikka viettäisin kuinka monta vuotta aikaani kaupassa hyllyjä täyttäen tai yritysten tiloja siivoten.

Olen jo kolmatta vuotta pääasiassa etsimässä sitä omaa paikkaani yrityksessä ja jo ennen tätä olen työnhakua tehnyt useita vuosia kesätöitä hakiessani. Näiden vuosien aikana olen kokeillut jo monenlaisia hakutekniikoita ja muokannut CV:täni sekä hakemuskirjettäni useaan eri muotoon. Lisäksi näiden vuosien aikana olen luonut itselleni myös fyysisiä, ja nykyään digitaalisen, portfolioni ja kotisivuni. Näiden kaikkien asioiden tekeminen vie aikaa ja vaikka CV:n tekemiseen ei teoriassa enää mene sen ensimmäisen kerran jälkeen niin kauan, kun sitä vain päivittää, olen useamman kerran muuttanut CV:täni hyvinkin merkittävästi ja näin ollen rakentanut sen täysin uudelleen. Lisäksi hakemuskirjeitä on tullut kirjoitettua niin alusta asti kuin hieman muokaten varmaan jo tuhansia ja jokaisen hakemuksen kohdalla käytän oikeasti aikaa hakemuskirjeen luontiin tai valintaan. Lisäksi työaikaa kuluu työilmoitusten lukemisessa ja tulkinnassa, sillä nykyään niistäkin pitää yrittää onkia avainsanoja ja pohtia, mitä yritys todella haluaa ja etsii, tai mitä hakemusten käsittelyssä käytettävä tekoäly etsii. Näiden päälle tulee sitten niiden hakemusten tekeminen, vaikkakin tähän kulutettu aika vaihtelee riippuen, kuinka laajan lomakkeen mahdollinen työnantaja haluaa hakijan täyttävän. Jotkut ovat sentään antaneet tässä armoa ja hyväksyvät jo CV ja hakemuskirjeen yksinään, joillakin lomake osaa jopa lukea CV:tä.

Itse pidän hyvinkin laajasti kirjaa mihin olen hakenut, koska ja mitä kaikkea materiaalia olen ilmoitukseen tarjonnut sekä muita tietoja liittyen tehtävään. Minulla tämä on nykyään Excel tiedoston muodossa, jossa hyödynnän suodatusta taulukon kohtien mukaan sekä värikoodausta.

En tiedä muista, mutta minä saan hyvin kulutettua "työpäivän" tekemällä työnhakua ja koen, että tästäkin olisi hyvä välillä pitää lomaa ihan kuin työelämässäkin voi pitää vuosilomaa. Toki työttömän tilanne on hieman uniikki verrattuna työntekijään, sillä työnhakija voi itse päättää työpäivänsä alun ja lopun ja työtä tehdessä ei saa kiitosta niin kauan kuin hakija ei pääse hakuprosessissa loppuun tai ainakin ensimmäisestä vaiheesta eteenpäin.

Mitä kaikkea voimme todellisuudessa laskea työnteoksi? Ovatko työttömän tehtävistä oikeasti työksi laskettavia asioita vain niiden lomakkeiden lähetys vai tulisiko mukaan laskea kaikki se aika, jota työtön päivästään käyttää niin omien taitojen kehittämiseen, liitteiden luontiin ja päivittämiseen kuin työnhakukanavien selaamiseen sekä päivittämiseen (LinkedIn, kotisivut, eri työnhakuprofiilit jne.).