Eri tapoja oppia uusia asioita

Olen viime aikoina pohtinut eri tapoja oppia uusia ja vanhojakin asioita. Tavoitteenani on maksimoida aikani niin vapaa-ajan kuin työnkin välillä ja uusien tietojen sekä taitojen opettelu voi ajoittain olla vaikea sijoittaa oikeaan paikkaan. Kuuluisiko asioiden opettelu tai selvittäminen tapahtua vapaa-ajalla vai työajalla?

Oma vastaukseni tähän on kuin poliitikon konsanaan: Asiaan vaikuttaa opeteltava taito tai tieto, sillä työtehtävien suorittamisen kannalta keskeisten asioiden näkisin kuuluvan työajalle, mutta esimerkiksi halu oppia uusi kieli, jos kielten opettelu ei ole tehtävien kannalta tärkeää, sijoittuisi selvemmin vapaa-ajalle.

Mitkä sitten ovat mahdollisia keinoja oppia ja opetella uusia asioita?

Kaikille varmasti tuttu opettelun keino on koulun penkki ja erilaiset tunnit sekä kurssit aiheesta. Tähän opettelutapaan sisältyy niin luennoitsijan kuuntelua, muistiinpanojen tekoa, kokeita ja niihin lukemistakin. Nämä eri keinot voi pilkkoa pienempiin osiin ja näin saamme jo neljä erilaista tapaa opetella asioita. Lisäksi koulutuksiin voi sisältyä myös käytännön harjoitukset, joka nostaa keinot jo viiteen.

Kurssien ja tuntien sekä koulutusten lisäksi on olemassa mm. seuraavia nykyaikaisempia asioiden opettelukeinoja: Erilaiset opetussovellukset, kuten Duolingo, Mimo, Sololearn sekä WordDive. Toinen tapa oppia asioita on etsiä tietoa netistä ja lukemalla näin aiheesta tai katsomalla/kuuntelemalla erilaisia opetusvideoita. Netistä tietoa hakiessa on kuitenkin pidettävä mielessä kriittiset tekstinlukutaidot, sillä kaikki lähteet eivät aina ole luotettavia ja kaikkea netissä kirjoitettua ei kannata vain uskoa asiaa pohtimatta ja tietoa tarkistamatta useammasta lähteestä.

Kolmas tapa opetella asioita ja kerätä tietoa on kirjojen luku. Tämä voi tarkoittaa kirjastosta kirjojen lainaamista sekä omien ostamista, mutta lopputulos on silti sama, kun istut tuoliin ja mahdollisesti pöydän ääreen lukemaan kirjaasi. Kirjoja on tietenkin saatavilla yhä laajemmin myös digitaalisessa muodossa sekä äänikirjoina ja tätäkin opettelukeinoa kannattaa pohtia sekä hyödyntää.

Mielestäni jokaisen tulisi kokeilla eri keinoja opetella asioita, sillä kokeilemalla voi löytää itselleen yllättäen sen parhaan tavan oppia ja näin kehittää itseään tehokkaammin ja hieman tuskattomammin. Emmehän ole ketään samanlaisia ja näin ollen yhdelle paras tapa oppia ei vättämättä toimi yhtä tehokkaasti toiselle.

Miten voittaa huijarisyndrooma? Tai ainakin hallita sitä

Tällä viikolla syvennän edellisen viikon aihetta tuomalla esiin omia kokemuksiani huijarisyndroomaan liittyen ja miten vastaavanlaisten epävarmuuksien kanssa itse toimin.

Olen luonteeltani kohtuullisen omavarainen enkä siis lähde kovin helpolla nojaamaan muihin apua hakiessani, mutta olen myös tämän ominaisuuden itsessäni tunnistanut ja työstän tätä potentiaalisesti heikkoudeksi muuttuvaa ominaisuutta pohtimalla ongelmatilanteissa, onko minulla ensinnäkin realistisia mahdollisuuksia asiaa ratkaista yksin joko minulle jo tarjottujen tietojen ja perehdytyksen kautta tai asiaa tutkimalla. Mikäli vastaukseni tähän on analyysini jälkeen kieltävä, pyrin hakemaan apua työkaverilta tai esimieheltäni. Välillä on myös ihan mukava saada se vahvistus, vaikka itse kokee asian osaavansa, mutta samalla potee epävarmuutta, että on tekemässä asiat oikein. Toisaalta näistä epävarmuuksista voi myös keskustella kaverin kanssa ja purkaa näitä tunteita kahvin äärellä ja voi olla mielenkiintoista keskustella kaverin kanssa mitä kukin osaa ja huomata, että kukaan ei ole hyvä kaikessa ja jokaisen taustat antavat omat edut ja taidot, joita toisilla ei ole.

Toinen artikkelissakin mainittu vinkki on omien taitojen ja vahvuuksien tunnistaminen, ja tätä on tullut harrastettua työhakemuksia täyttäessä. En välttämättä suosittele työttömyyttä yleisesti, tai ainakaan pidentynyttä sellaista, mutta työttömäksi jäädessä positiivista voi olla mahdollisuus ja pakko oppia tuntemaan ja myymään itseään hakemiinsa tehtäviin. Kukaan tuskin on tässä asiassa ammattilainen aloittaessaan, mutta harjoittelun myötä jokainen oppii virheistään ja tunnistaa paremmin ne asiat, jotka kannattaa mainita ja omat parhaat puolensa.

Omat vinkkini siis Hyvä terveys -lehden artikkelin ohelle ovat keskustelut ja vertaistuki työpaikalla sekä vapaa-ajalla, ja toisena ottaa aikaa itselleen ja pohtia missä kaikessa onkaan hyvä tai tämän ollessa haasteellista: mitä kaikkia asioita osaakaan tehdä tai mistä kaikesta tietää asioita. Välillä voi olla vaikea arvioida mikä on hyvä ja sekin on ihan ok ja tämän voi aluksi kiertää pohtimalla pelkästään mitä osaa tehdä.

Kirjoituksessani hyödynnettyjä lähteitä:

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/tunnista-huijarisyndrooma-ja-vapaudu-siita-nama-viisi-keinoa-auttavat-pois

https://fi.wikipedia.org/wiki/Huijarisyndrooma

https://duunitori.fi/tyoelama/huijarisyndrooma

Huijarisyndrooma

Haluan uskoa, että tämän viikon aihe on monelle tuttu ja omien tiedustelujeni mukaan yllättävän moni, joka vaikuttaa hyvin itsevarmalta työssään, kokee tämän tunteen jossain vaiheessa uraansa. Itselleni tämä tunne on erittäin tuttu näin uran alussa ollessani.

Mitä huijarisyndrooma sitten oikeasti voi tarkoittaa? Yleensä kyseisellä termillä viitataan tunteeseen, jossa hyvinkin osaava tekijä ei koe osaavansa tehtäviään tai hallitsevansa niitä tarvittavalla tasolla. Tästä tunteesta voi olla vaikea päästä eroon, vaikka tekijällä olisi nähtävillä tätä riittämättömyyden tunnetta vastustavia tai haastavia todisteita, esimerkiksi alan koulutuksen, työkokemuksen tai hyvien palautteiden muodossa.

Tämän mukaisia määritelmiä löytyy netistä niin duunitorin artikkeleista Wikipediaan ja muiden verkon julkaisujen kautta. Voin itse myös allekirjoittaa näitä määritelmiä, sillä tämä omien taitojen liiallinen kritisoiminen on tuttu tunne. Uuteen paikkaan mennessä tämä epävarmuus omista taidoistaan suhteessa tehtävän vaativuuteen voi olla normaalia ja näin ollen en ole itse vielä pystynyt kovin varmasti huijarisyndroomaa vahvistamaan, kohtuullisen lyhyiden työsuhteiden takia.

Hyvä terveys -lehden 7.9. 2022 julkaisemassa artikkelissa huijarisyndroomaa ja siitä yli pääsemistä on mielestäni käsitelty hyvin ja annettu minunlaiseni amatöörin silmin sopivanlaisia vinkkejä. Toinen vinkkejä antava taho on duunitorin 3.5.2021 julkaistu artikkeli. Näiden molempien kirjoitusten taustalla on vaikuttanut kyseisestä aiheesta kirjoitettu kirja ja tämän kirjan kirjoittaneen psykologin osaaminen. Itse olen vastaavanlaisia keinoja käyttänyt kokiessani oloni epävarmaksi tehtävissäni.

Tällä kertaa joudun jättämään kirjoitukseni vielä hyvin pitkälti tekemäni taustatyön ja määritelmien varaan, mutta palaan ensi viikolla kertomaan, miten itse olen kyseiseen termiin tarkemmin törmännyt ja mitä keinoja itse käytän taitojani ja osaamistani koskevien epävarmuuksien kanssa pärjäämiseen.

Mainitsemiani lähteitä:

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/tunnista-huijarisyndrooma-ja-vapaudu-siita-nama-viisi-keinoa-auttavat-pois

https://fi.wikipedia.org/wiki/Huijarisyndrooma

https://duunitori.fi/tyoelama/huijarisyndrooma

Taitojen kehittäminen osana työnhakua

Olen viime viikon aikana kuluttanut aikaa (flunssan sairastamisen ohella) opetellen ja kehittäen taitojani alani työkalujen ja aiheiden parissa. Olen jo aikaisemmin maininnut harjoittelevan koodausta ja kehittävän kielitaitoani, mutta viime viikolla keskityin erityisesti UX ja UI suunnittelun puoleen ja tutustuin ensimmäistä kertaa kunnolla Figmaan.

Tämä tutustuminen tapahtui UX Academyn ilmaisen ns. näytekurssin kautta, sillä harkitsin heidän maksulliseen koulutukseensa ilmoittautumista, mutta pohdin kurssin hinnan kannattavuutta minun osaltani. Minulla on taustaa käyttäjäkokemuksen ja käyttöliittymien konseptoinnin alueelta, sillä olen opintojeni aikana päässyt näitä aiheita käsittelemään useampien kurssien sisällä. Olin jo kyseisen palveluntarjoajan tarjoamia muita materiaaleja käynyt läpi ja saanut käsityksen, että käsiteltävät aiheet ovat jo minulle tuttuja. Lukemani kurssin sisältö vahvisti uskomukseni, että minulle suurin oppimisen paikka oli Figman kanssa työskentely, sillä lukemani aiheet olivat hyvin tuttuja muotoilun prosesseista. Tämän kurssin sisällä sain kuitenkin mahdollisuuden harjoitella Figman käyttöä ja testailla Figman eri toimintoja.

Mielestäni itsensä kehittäminen on hyödyllistä ja itsenäisesti opetellut asiat voivat olla tulevaisuudessa hyödyksi. Uuden oppiminen hyvin harvoin asettaa työnhakijan huonompaan asemaan kuin ilman tätä opeteltua taitoa tai tietoa. Ja asioita selvittämällä, tai opettelemalla, voi löytää itselleen uusia mielenkiinnon aiheita, joihin tähdätä uralla ja vapaa-ajalla. Olen itsekin erilaisia projekteja tehdessä huomannut, mitkä asiat muotoilussa ovat minun vahvimpia osaamisalueitani sekä mielenkiinnon aiheita. Näiden asioiden kautta olenkin alkanut kohdistaa hakuani kohti niitä tehtäviä, jotka minua erityisesti kiinnostavat ja aloitinkin siis yhä suuremman asioiden tutkimisen liittyen digitaalisen suunnittelun puoleen ja mahdollisuuksiin. Ja tietenkin opettelen aiheita, kuten koodausta ja Figman käyttöä, jotka vievät minua kohti tätä toivomaani uraa.