Haasteiden kanssa pärjäämistä ja onnistumisten hakemista

Töitä hakiessa yleisin vastaus prosessissa on "Kiitos mielenkiinnostasi ilmoittamaamme työpaikkaa X kohtaan. Valitettavasti valinta ei tällä kertaa osunut sinuun." Kaikki työtä hakevat ovat varmasti saaneet ainakin kerran, todennäköisesti useammin, tällaisella sisällöllä olevan viestin ja tilastollisesti kyseinen vastaus onkin kaikista yleisin.

Ennen kuin heitämme kaikki kirveen kaivoon ja toteamme että eihän tästä mitään tule, kannattaa muistaa, että tarvitaan vain se yksi yritys, joka sanoo kyllä. Kyseinen asia ei ehkä lohduta jatkuvien kieltojen keskellä, mutta ne ovat vain osa prosessia ja jokaisesta, tai ainakin useimmista, kieltävästä vastauksesta voi oppia. Jotkut yritykset voivat antaa palautetta, miksi valinta ei osunut sinuun tai mitä voisit mahdollisesti parantaa. Joskus tämä palaute on jo annettu kieltävän vastauksen yhteydessä ja joskus sitä pitää pyytää.

Itse olen päivittänyt CV:täni useita kertoja työttömyyteni aikana ja kokeilen sekä näiden CV:n muutosten sekä erilaisten hakemuskirjeiden avulla, mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät. En rehellisesti edes osaa sanoa kuinka monta CV:n versiota minulla on ollut viimeisen puolen vuoden tai vuoden aikana, vaikka aina muutokset eivät olekaan olleet merkittäviä. Toinen minulle tärkeä työnhaun työkalu on kotisivuni, joita olen myös päivittänyt useita kertoja, viimeisimmän kerran viime viikolla. Päivitän kotisivujani esimerkiksi, kun saan palautetta, että minulla ei näyttäisi olevan kokemusta joltain työpaikan kannalta keskeiseltä alueelta, jos tiedän, että minulla on kyseisestä taidosta olemassa näyttöä. Hyvä esimerkki tällaisesta on ollut esimerkiksi videoeditointitaitojeni esittäminen, sillä kyseisen taidon osoittaminen ei ollut tullut heti mieleeni. Kun sain rekrytoijalta asiasta palautetta, lisäsin heti asiasta näyttöä osaksi portfoliotani ja olen myöhemmin nostanut tätä taitoa vielä lisää esiin uusien projektien ja harjoituksen myötä.

Työnhakuprosessin aikana kannattaa ottaa pienetkin onnistumisen hetket ja nauttia niistä, sillä ne auttavat jaksamaan pitkässä juoksussa. Pääsitkö haastatteluvaiheeseen? Hienoa, olet taas yhden askeleen lähempänä uutta työpaikkaa, sinun hakemuksessasi on elementtejä, joita rekrytoijat hakevat ja mikäli kyseinen paikka ei tärppääkään niin saitpa lisää harjoitusta kyseisestä vaiheesta. Onnistuitko mielestäsi haastattelussa, mutta et vielä tiedä pääsetkö eteenpäin? Muista onnitella itseäsi tästä onnistuneen haastattelun tunteesta ja jätä eteenpäin pääsystä huolehtiminen taka alalle. Et kuitenkaan haastattelun jälkeen asiaan voi vaikuttaa ja jos haastattelu meni mielestäsi hyvin oli se jo onnistuminen itsessään etkä varmasti ole silloin voinut niin sanotusti tyriä itseäsi.

Mikäli työnhaussa ei onnistumisia tunnu tulevan, voi niitä hakea muualtakin, esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksista tai mielenkiinnoista.

Miten itse asennoidun ja miten itse vähennän stressiä tai haen onnistumisia?

Pyrin olemaan yleisesti ottaen positiivinen haastavissakin tilanteissa ja haluan tsempata myös muita ympärilläni parhaani mukaan. En ole esimerkiksi mikään pro golfaaja ja vaikka olenkin tämän kesän aikana ollut varmasti aktiivisempi kuin koskaan, tasoitukseni on vain noussut (joka on lajissa käytännössä juuri sitä, mitä ei haluta). Yritän silti ottaa jokaisen kierroksen positiivisesti ja koen tässä melko hyvin onnistuneeni. Tietenkin joukkoon on mahtunut minulle liian haastavaksikin muodostuneita kierroksia, joissa en täysin pystynyt pysymään positiivisena, mutta tämä on normaalia niin harrastuksissa kuin elämässä yleisestikin.

Koska kieltävien vastausten saaminen ja työnhakuprosessissa mukana oleminen käy pitkässä juoksussa raskaaksi ja stressaavaksi, voi onnistumisia hakea muualtakin kuin työn hausta. Itse sain sunnuntaina yhden hyvän onnistumisen tunteen, kun osallistuimme isäni kanssa golfin parikilpailuun ja ensimmäisen väylän haasteista ja melko selvästä väylän epäonnistumisesta huolimatta pystyimme tilanteessa nousemaan ja päädyimme pelaamaan kokonaisuudessaan erittäin onnistuneen kierroksen ja jopa sijoittumaan 44 parista toisiksi, ja olimme tosissamme kilpailleet voitosta ja hävinneet vain niukasti. Tämä voiton tunne oli huikeaa, mutta jo kierroksemme lopussa koin yleisesti pelin sujuneen mukavasti, vaikka muutamia huonompia lyöntejä ensimmäisen väylän haasteiden lisäksi oli mahtunut mukaan. Koen itse eduksi, että en ole koskaan oikein oppinut (tai ehkä ennemminkin en halunnut oppia) laskemaan pelin aikana pisteitä ja näin ollen en pysty keräämään itselleni liikaa stressiä huonosti tai erityisen hyvin kulkevasta kierroksesta. Tämä on minulla auttanut pitämään pelin itselleni huolettomampana, kun en mieti miten paljon minun pitäisi peliäni korjata ja pelaan ennemmin vain pelin ilosta.

Onko Työpisteen tehtävä auttaa työttömiä vai työttömyystilastoja? - Aikani työllistettynä Työpisteessä

Minulla oli haasteita päättää, miten kerron kokemuksistani Työpisteessä. Koska työsuhteeni oli kahdeksan (seitsemän) kuukautta, mahtui tähän paljon pieniä asioita, jotka vaikuttivat kokemukseeni ja ajatuksiini. Näiden valikoiva karsiminen ei välttämättä anna oikeaa kuvaa kokemuksestani ja näin ollen syistä, miksi ajatukseni työsuhteeni aikana muuttuivat. Tämän takia päädyin kirjoittamaan alkuun kirjoituksen, jossa kerron kokemuksistani pinnallisemmin ja enemmän kokemuksen herättämiin ajatuksiin tai tuntemuksiin keskittyen. Kirjoitus on siis hieman enemmän mielipidekirjoituksen tyylinen. Tämän tekstin alle olen kirjoittanut hieman tarkemmin työllistymiseni koko prosessin aina siitä, kun kuulin Työpisteestä ensimmäisen kerran, läpi työsuhteeni ja sen aikana tekemieni huomioiden, työllistymisen loppuun asti. Voit valita, mitä ja kuinka paljon tästä kokemuksesta siis haluat lukea.

Työpiste, tavoitteena työttömien auttaminen vai työttömyystilastojen parantaminen?

Kokemukseni Työpisteessä oli hyvin monipuolinen. Aloittaessani olin utelias työstä ja huomasin kuinka mielenkiintoisia tehtävät olivatkaan, mutta ajan kuluessa pääsin syvemmälle toimintaan sisään ja aloin huomaamaan myös toiminnan ongelmia vakituisten työntekijöiden työtaakasta, kommunikaatio- ja informaatiokatkoksiin eri osastojen välillä. Olen jo aikaisemminkin maininnut blogissani, että Työpisteellä olisi ollut sisustussuunnittelun tiimissä tarvetta tekijöille, mutta esimerkiksi minun palkkaamistani hoitava urasuunnittelija ei ollut tiennyt tai kuullut tästä minua palkatessaan.

Aloin pohtia loppua kohti Työpisteen omaa tavoitetta auttaa työttömiä siirtymään työelämään. Tietenkin Työpisteen tarjoamat mahdollisuudet antaa työelämään pehmeämpi lasku on hyödyllistä ja auttaa työttömiä saamaan kiinni työelämästä. Lisäksi Työpisteen tarjoama mahdollisuus työllistää myös yrityksiin avaa työntekijöille ovia ja avustavissa tehtävissä aloittaminen tarkoittaa, että työtön ei välttämättä tarvitse alalta koulutusta etukäteen. Yleisesti ottaen siis, kyllä, Työpiste voi auttaa työttömiä, ja etenkin sellaisia jotka voivat olla syrjäytymisvaarassa tai muuten vaikeammassa paikassa työhön pääsyn kannalta.

Kääntöpuolella on kuitenkin esimerkiksi Työpisteen sisällä olevat tehtävät: koska Työpiste ei ole yksityinen yritys vaan kaupungin ylläpitämä palvelua tarjoava yritys, esimerkiksi minun tehtäväni Työpisteen toimistossa ei suurimmalla todennäköisyydellä voi johtaa ainakaan Työpisteessä vakituiseen työsuhteeseen, koska kyseessä on virka. Ilman alan koulutusta, en usko olevani vielä kovin suuri kilpailija työnhaussa alaa opiskelleiden joukossa. Lisäksi pitää pohtia Työpisteen motiiveja työllistää ihmisiä. Työpiste, kun sattuu toimimaan läheisesti työttömien asioiden hoitamisen kanssa (Te-toimiston kanssa) ja olemaan osa kuntakokeilua. Tämän takia Työpisteen työllistämisen taustalla voi olla jonkinlaista painetta saada työttömyyslukuja alas. Voiko siis Työpisteen tehtävä, auttaa työttömiä työelämän alkuun, muuttua jossain vaiheessa enemmän kohti: "lasketaan työttömyysastetta, jotta kuntakokeilu näyttää paremmalta"?

Koen olevani itse Työpisteelle vaikea tapaus, sillä olen korkeasti koulutettu, mutta nuori ilman työkokemusta tai valmista työpaikkaa. Olen myös ollut mielestäni melko määrätietoinen ja aktiivinen työnhaussa, joten en ehkä täytä parhaiten Työpisteen kohderyhmää. Nuoruuteni ja kokemattomuuteni työelämässä tekee työllistymisestäni vaikeaa, mutta en hae töitä ilman koulutusta sisään -tehtävistä vaan asiantuntija tehtävistä. Tätä Työpiste ei pystynyt minulle omalta alaltani tarjoamaan, mutta palkkaamalla minut toimistotehtäviin, he saivat minut siirrettyä työmarkkinatuelta pois, sillä minua kehotettiin liittymään välittömästi jonkin kassan jäseneksi, jotta kahdeksan kuukauden työehto täyttyisi. Kun sitten työsuhteeni lähestyi loppuaan ja tuli päätökseen, minua jäi tämä asia hieman nakertamaan. Oliko työllistämiseni tehtävä todella auttaa minua urallani eteenpäin vai olinko vain yksi numero tilastossa, jonka työllistämisellä saatiin parannettua tulosta?

Tarkempi kokemukseni työllistämisestäni

Miten päädyin Työpisteeseen?

Valmistuin 2021 tammikuun loppupuolella ja siirryin virallisesti työttömäksi työnhakijaksi. Tammikuun lopussa tein jo erilaisia työhakemuksia ja näiden hakemusten pohjalta aloin saada tarkempaa ajatusta millaista työtä haluan ja pystyn tekemään. Olin ollut työttömänä ehkä pari kuukautta, kun äitini sai Työpisteen urasuunnittelijalta puhelun, jossa urasuunnittelija tarjosi työntekijöitä hänen yritykseensä. Äitini on nykyään yksinyrittäjä, joten hänellä ei tätä tarvetta ollut, mutta hän tarjosi vastavuoroisesti tälle urasuunnittelijalle työtöntä tytärtään, minua, töihin.

Tätä kautta sain kyseisen urasuunnittelijan yhteystiedot ja "löysin" itseni Työpisteen palveluiden piiriin. Myöhemmin juttelimme urasuunnittelijan kanssa puhelimessa taustoistani ja toimitin hänelle CV:ni. Urasuunnittelija lupasi selvittää mahdollisia minulle sopivia, työpaikkoja. Tuona hetkenä vastauksena oli, että minun kaltaiselle osaajalle ei ole heillä paikkaa, mutta he voivat katsoa jos sellainen aukeaisi, tarinan kannalta tämä on myöhemmin yksi asia, joka kannattaa muistaa.

Toukokuussa sain seuraavan yhteydenoton, jossa urasuunnittelija kysyi olisinko avoin ottamaan muunlaisia tehtäviä vastaan. Olen kuullun ja lukenut tarpeeksi monta kertaa, että työtön ei voi käytännössä kieltäytyä töistä ilman seurauksia, joten sanoin olevani avoin mahdollisuuksille. Näin päädyin lopulta hyvinkin nopealla aikataululla Työpisteen toimistoon henkilöstöhallinnon avustaviin tehtäviin.

Työtehtäväni

Sain työsuhteen alussa esittelyn Työpisteen toimintaan ja tutustuin työsuhteessani keskeisimpiin kollegoihin. Koska palkkaukseni oli nopeaa, en saanut kaikkia työssä tarvittavia tunnuksia heti, ja näin ollen opettelin aluiksi asioita minulle annettujen papereiden kautta. Kun sain tunnuksia eri ohjelmiin, kävimme perehdyttäjäni kanssa niissä tehtävät asiat läpi.

Pari viikkoa minun jälkeeni toimistolle tuli uusi työntekijä pitkälti samanlaisiin tehtäviin ja hänen piti opetella samat asiat. Olin tämän parin viikon aikana jo saanut ohjelmat mielestäni hyvin haltuun ja tein jo tehtäviäni hyvin itsenäisesti. Olin myös alkanut huomaamaan, että toimistossa kaikilla oli hyvin paljon työtä ja näin ollen kiireistä. Tämän takia tarjouduin auttamaan perehdyttämisessä tarpeen mukaan ja päädyinkin siis auttamaan tässä perehdyttäjääni kohtuullisen paljonkin. Käytännössä, jos en perehdyttäessäni osannut vastata johonkin kysymykseen tai olin epävarma, onko kertomani asia oikein, kysyin tietenkin perehdyttäjältäni tai ohjasin uuden työntekijän juttelemaan hänen kanssaan, mutta mielestäni selvisin opastamisesta hyvin. Myöhemmin opastin vielä kaksi muutakin toimistoon tullutta työntekijää tehtävien alkuun, toimien tässä yhä itsenäisemmin ja ottaen tästä yhä enemmän vastuuta jokaisen uuden työntekijän kohdalla. Kun itse aloitin, perehdytykseni paperit auttoivat, mutta kaikesta ei ollut ohjeita ja jotkin paperit olivat turhan yleislaatuisia tehtäviini, kirjasin alusta alkaen itselleni muistiin ohjeita. Pian toisen työntekijän aloitettua aloin kirjoittaa tekemiini tehtäviin hyvät "käyttöohjeet", joissa kävin eri asioiden vaiheet askeleittain läpi.

Työpäiväni kuluivat pitkälti työsopimuksia tehdessä ja irtisanoutumispapereita käsitellessä. Nämä olivat perustehtäviä työsuhteessa, mutta näiden lisäksi saimme ajoittain yhteydenottoja, joissa pyydettiin jonkin asian selvittämistä. Nämä selvitystehtävät olivat joskus kuin salapoliisin työtä, kun etsimme haluttuja tietoja. Työsuhteen ensimmäiset kolmisen kuukautta menivät nopeasti asettuessani tehtäviini ja yllätyin itsekin kuinka paljon nautin näistä tehtävistä, jopa niistä selvitystehtävistä, jotka aiheuttivat kiireellisyytensä takia päänsärkyä ja stressiä sillä hetkellä. Yleisesti ottaen pidin kuitenkin juuri tehtävistä, joissa minun piti selvittää asioita, koska työsopimusten tekeminen "muotin" mukaan ei vaatinut kovinkaan paljon ajattelua.

Työsuhteen ja ajatuksieni taitekohta

Työsuhteeni ylittäessä puolenvälin, aloin pikkuhiljaa kaivata oman alani tehtäviä ja vaikka pidinkin toimistotehtävistä. Koska tein Työpisteessä sopimuksia, näin useita erilaisia tehtäviä, joita työllistetyt pystyivät tekemään ja olin saanut paremmin tietoa Työpisteen sisällä olevista eri tehtävistä. Olin siis tietoinen, että Työpisteellä voisi itseasiassa olla oikeasti minun alaani sivuavia tehtäviä esimerkiksi sisustussuunnittelussa tai markkinoinnissa/viestinnässä. Työsopimuksia tehdessä tutustuin myös urasuunnittelijoihin. Minun palkkaustani hoitanut urasuunnittelija oli lähtenyt tehtävistään muualle, mutta muihin urasuunnittelijoihin saadun kontaktin ansioista näin mahdollisuuden selvittää pääsyäni enemmän oman alani tehtäviin.

Aloin jutella hieman omista taustoistani ja mielenkiinnostani päästä enemmän omien tehtävieni pariin. Koin, että tämän hetkinen työtehtäväni oli minulle käytännössä umpikuja, jonka tavoitteena on siirtää minut työmarkkinatuelta työttömyyskassan tuelle ja parantaa lyhytaikaisesti työttömyystilastoja. Olin kesän hiljaisimpina kuukausina alkanut aikani kuluksi piirtää ja kyselyni oman alani tehtäviin siirtymisestä herättivät sisustussuunnittelun tehtävistä vastaavan mielenkiinnon ja hän oli kiinnostunut saamaan minut töihin. Keskustelumme kautta kuulin, että sisustustiimissä olisi ollut itseasiassa jo jonkin aikaa tarvetta tekijöille.

Lopulta siirtoni sisustussuunnittelun tiimiin ei onnistunut, sillä oma lähijohtajallani oli tarve pitää minut henkilöstöhallinnon tehtävissä. Urasuunnittelija, jonka kanssa olin jutellut halustani päästä oman alani tehtäviin, etsi kuitenkin muita mahdollisuuksia ja hän saikin hoidettua minulle mahdollisuuden aloittaa viimeinen kuukauteni ED Designilla. Olen tästä mahdollisuudesta hyvin kiitollinen, sillä tämä pieni aikani muotoilutoimistossa antoi minulle vilauksen, miltä minun alani työpaikassa arki näyttää.

Luovuus ei aina katso kelloa

Heinäkuun viimeisellä viikolla kävin keskiviikkona kaverin kanssa viettämässä päivän Teijossa Mathildedalin ruukissa. Kävelimme päivän aikana läpi useita alueella olevia pikkuputiikkeja, ateljeita, gallerioita ja alueen sekä rakennusten historiasta kertovia kohteita. Päivän aikana katsoin putiikkien ja gallerioiden tuotteita ja tieto, että useat taiteilijat ja käsityöläiset voivat ainakin jossain määrin elättää itseään näillä taidoilla antaa minullekin itsevarmuutta, että luovaa osaamista osataan arvostaa. Seuraavana päivänä kävin saman kaverin kanssa Naantalin asuntomessuilla ja kävelimme lähes kymmenen kilometriä tutustuen alueella oleviin taloihin ja muihin esillä oleviin kohteisiin. Kun keskiviikko kului hieman historiallisemmissa maisemissa, oli torstain aiheina siis tämän hetken uudet sisustustrendit ja rakentaminen.

Näiden kahden päivän jälkeen koin toistaiseksi voimakkaimman inspiraation hetken torstain ja perjantain välisenä yönä. Kyseisenä yönä en lopulta saanut nukuttua kuin muutaman tunnin, sillä nukahtamisen hetkellä sain idean, jollaista olen joskus aikaisemmin yrittänyt saada laukaistuksi, kun olen halunnut kehittää taitojani eteenpäin luonnostelemalla tai tietokoneen ohjelmien käytössä. Ajatukseni tuntuivat juoksevan hurjaa vauhtia ja koin lopulta tarpeen kirjata ajatukseni ylös ja tehdä thumbnail luonnoksia, jotta saisin idean niin sanotusti käsiteltyä ulos päästäni. Tämän idean jälkeen tosin mieleeni nousi muitakin ideoita, joilla voisin kerrata taitojani eri ohjelmia käyttäen ja kun yleensä olen pystynyt sulkemaan ajatukseni illalla nukahtamista varten pois, se ei tällä kertaa onnistunut ennen kuin sain ideat käsiteltyä.

Luova inspiraatio on hieno asia kokea, ja vaikka kaikki tässä tilassa saadut ideat eivät ole toteutettavissa, voi niistä lähteä kuitenkin kehittämään toimivampia ideoita ja realistisempia kompromisseja. Kuten kertomastani tilanteesta voi huomata, inspiraatio ei aina tule ihanteellisimpaan aikaan tai pyydettäessä. Tämän takia luovat ihmiset saattavat kantaa aina mukanaan esimerkiksi kynää ja paperia tai kameraa, jotta inspiraation hetkellä idea tai tilanne saadaan tallennettua. Inspiraatiota voi myös houkutella käyntiin erilaisin keinoin, kuten erilaisin luovuutta inspiroivin esinein, kirjallisuudella, kulttuuria hyödyntäen tai luonnossa liikkuen.

Jokaisella luovalla alalla työskentelevällä on varmasti omat keinonsa, joilla he pyrkivät saamaan tämän luovan prosessin ja inspiraation saamisen käyntiin, mutta tällä alalla on tiedostettava, että ideat eivät välttämättä iske päivällä kahdeksan ja neljän välillä. Työkoneen voi sulkea päivän päätteeksi ja jättää työpaikalle, mutta aivoja ei voi sulkea samoin pois päältä. Töistä lähtiessä ei työasioita pääasiassa enää ajatella aktiivisesti, mutta ajatukset voivat usein jäädä taustalle silti pyörimään ja näin ollen idea voi tulla pari tuntia töistä lähdön jälkeen päivällistä tehdessä tai seuraavan yön aikana, kun aivot ovat saaneet ajatukset rauhassa taustalla työstettyä. Tämä tekee luovan työn hinnoittelusta usein vaikeaa, sillä työajan laskeminen siitä lyhyestä inspiraation hetkestä ei kerro koko totuutta siitä työstä, jonka ihmisen aivot ovat taustalla tehneet usean tunnin tai päivänkin aikana.

Työttömän työviikko

Työttömyys ei tarkoita, että työhakemuksia on tehtävä joka päivä ja ilman taukoja. Minulle tämän ymmärtäminen oli tärkeää, sillä stressasin saamattomuuttani, kun en joka päivä jaksanut tai ehtinyt täyttää hakemuksia. Tarvitsin apua ymmärtääkseni, että myös CV:n tekeminen ja päivittäminen sekä muiden työnhakumateriaalien työstäminen on työnhakua ja näin ollen, jos vietän päivän päivittäen kotisivujani ja CV:täni, minun ei tarvitse ajatella että en ole työnhakua tehnyt yhtään. Uskoisin myös, että omien taitojen edistämisen saa laskea työnhauksi, koska se voi parantaa mahdollisuuksiasi työllistyä tulevaisuudessa. Tietenkin kaikkea kannattaa tehdä kohtuudella, sillä jos kaiken ajan käyttää muihin asioihin kuin niiden hakemusten tekoon, ei sitä työtäkään todennäköisesti löydy. Paras taktiikka olisikin varmasti suunnitella itselle aikataulu, jossa voi määrittää eri päiville omat tavoitteensa.

Säännöllisempi aikatauluni on vielä työnalla, mutta esimerkkinä voin käyttää viime viikon aikatauluani:

Maanantai: Työvalmentajan kanssa tapaaminen, blogin postaus, LinkedIniin päivittäminen blogitekstistä, blogin linkin lisääminen profiiliin, blogin sekä kotisivujen linkkien thumbnailien lisääminen.

Tiistai: Työilmoitusten läpikäyntiä, kahden työhakemuksen teko, hakemuskirjeiden hiominen ilmoitettuihin tehtäviin sopiviksi, muutamien muiden ilmoitusten linkkien valmiiksi tallentaminen ja tietojen kirjaaminen tekemääni työnhaku taulukkoon

Keskiviikko: Kasvimaan hoitamista, sadon keräämistä ja säilöntää

Torstai: Muiden juoksevien asioiden hoitamista

Perjantai: Vapaa päivä

Lauantai: Kahteen työilmoitukseen hakemusten teko, CV:n päivittäminen, hakemuskirjeen päivittäminen tehtäviin sopiviksi, tietojen kirjaaminen työnhaku taulukkoon, videotervehdyksen suunnittelu, kuvaaminen ja editointi

Sunnuntai: Blogin kirjoittaminen

Viikko oli minulle tuottoisa, mutta olin suunnitellut kirjoittavani blogia jo aikaisemmin viikolla ja halusin suunnitelmiini jättää vielä blogin hiomiselle yhden päivän. Jotkin suunnittelemani asiat kuitenkin veivät pidemmän aikaa kuin olin ajatellut ja tämän takia blogin kirjoittaminen jäi viimeiselle päivälle. Esimerkiksi Lauantain työilmoitusten tekeminen vei huomattavasti pidemmän aikaa kuin olin ajatellut, koska päädyin päivittämään hakemuksen lisäksi myös CV:tä ja toiseen hakemukseen pyydettiin videotervehdystä jonka videointiin minulla meni useampi kerta ennen kuin sain hiottua haluamani puheen kuntoon.

Tästä huolimatta, tein ja lähetin useamman hakemuksen tällä viikolla ja ehdin vielä kirjoittaa blogiani viimeisenä päivänä. Pakko tosin myöntää, että olin jo edellisen kirjoitukseni jälkeen aloittanut myös tämän kirjoituksen tekoa ja minulla oli näin ollen jonkinlainen runko kirjoittamistani varten valmiina.

Mitä itse kehittäisin vielä tuossa antamassani viikossa, olisi mahdollisesti jonkinlaisen alani työkalun tai muun alani taidon kehittäminen. Toinen mitä voisin harkita tekeväni työilmoituksien lähettämisen tilalla olisi tarvittaessa LinkedInin tai kotisivujeni päivittäminen. Voisin varmasti myös alkaa jo suunnitella oman CV videoni päivittämistä, joten senkin suunnitteluun voisin varata jonain viikkona aikaa.

Työttömänä, kuten töissäkin, ollessa ei työviikkojen tarvitse olla joka viikko samanlaisia tai samoja asioita toistavia, mutta itselläni jonkinlainen töiden saamista edistävä työskentely joka viikko pitää työnhaun tekemisen kynnyksen matalalla ja en päädy siihen "pitäisi aloittaa" -tilaan. Päivän rytmittäminen yleisesti auttaa myös pitkässä juoksussa, sillä kun niitä töitä sitten saa, muutos arkeen ei ole suuren kynnyksen takana.

Jokaisen on lopulta suunniteltava itselleen sopiva aikataulu viikolleen, sillä jokaisen elämä on erilainen. On myös hyvä antaa itselleen anteeksi, jos suunniteltu aikataulu ei toteudukaan, sillä joskus aikataulut voivat venyä ja jokaisen elämässä voi tulla yllättäviä tilanteita jotka nousevat muiden asioiden edelle. Jos työilmoituksiin ei tarvitse tuottaa useita uusia liitteitä tai hakemukset eivät vaadi pitkien lomakkeiden täyttöä CV:n lähettämisen lisäksi, voi hakemuksia tehdä useampiakin viikossa, mutta mitä enemmän hakemuksissa halutaan tietoa hakijasta, sen pidempään jokaisen hakemuksen tekemisessä kestää.

Mistä apua työnhakijalle?

Työnhaku voi olla yksinäistä ja raskasta, sillä työnhakua tehdessä päivä kuluu usein yksin tietokoneella hakemuksia täyttäen, työnhakumateriaaleja päivittäen ja parannellen ja mahdollisiin työnantajiin tutustuen. Lisäksi prosessiin kuuluu useat kieltävät vastaukset tehtyihin hakemuksiin. Tässä kirjoituksessa olen halunnut tuoda esille mahdollisia kanavia, joista työnhakija voi saada apua työnhakuun ja kerron omia kokemuksiani näistä palveluista. Näiden lisäksi joillekin voi tietenkin olla hyötyä myös hakeutua tarvittaessa erilaisten psykologisten palveluiden piiriin, jos työnhakuun liittyvä stressi ja negatiiviset vastaukset käyvät liian vaikeiksi. Asioista kannattaa aina keskustella tai purkaa stressiä muuten itselleen sopivalla tavalla, sillä niiden yksin hautominen ei useinkaan ole eduksi.

Itse olen kokenut prosessin ajoittaisen raskauden hyvinkin konkreettisesti niin motivaation puutteena kymmenien ja satojen hakemusten täyttämistä kohtaan, kuin myös yhden viiden päivän putken kerran päivässä saaduilla kieltävillä vastauksilla. Jatkuvien kieltävien vastausten saaminen saa varmasti jokaisen kyseenalaistamaan omat taitonsa ja kysymään mikä itsessä tai tehdyissä hakemuksissa on vikana.

On tärkeää tiedostaa, että työilmoituksiin vastatessa hakijoita on useita ja yritykset valitsevat itselleen parhaiten sopivat tyypit töihin. Tämä ei aina tarkoita sitä kokeneinta työntekijää, vaan monelle yritykselle yksi tärkeä tekijä voi olla myös työnhakijan luonne ja sen sopivuus muuhun tiimiin. Ja lopulta tarvitaan se yksi yritys, joka toteaa että juuri sinä sovit heidän tiimiinsä. Toinen tärkeä asia on antaa itselle anteeksi, jos työhakemusten teko ei motivoi hetkellisesti ja tarvitsee taukoa. Viikon tai muutaman päivän tauko työhakemusten täyttämisestä ei tarkoita, että olisi laiska työnhakija, etenkin jos sen sijaan tekee töiden saamisen kannalta muita tärkeitä asioita. Näiden asioiden tunnistamisessa ja hyväksymisessä tarvitsin itsekin apua.

Kehitän edelleen blogini kerrontaa ja haen "omaa ääntäni", joten blogini voivat muuttua vielä päivitysten edetessä ja pyrin kokeilemalla löytämään, mikä toimii minulla parhaiten missäkin tilanteessa. Tässä kirjoituksessa kerron asioista hieman enemmän omien kokemusteni kautta ja kerrontani kuvaa enemmän minun omaa polkuani palveluiden piirissä. Tuon siis asiat selvemmin esille omien mielipiteideni ja kokemusteni kautta, kun aikaisemmissa päivityksissä olen pyrkinyt kertomaan asioita objektiivisemmalla/neutraalisemmalla tyylillä neuvoen.

TE-Toimisto

Työnhakuun voi saada apua TE-toimiston kautta, mutta ainakin omalla kohdalla sitä apua on pitänyt itse hakea eikä kukaan ole sitä tullut tarjoamaan. Lisäksi oma kokemukseni on ollut, että parempaa palvelua saa, kun osaa pyytää oikeaa palvelua ja pitää huolen, että asiat hoidetaan.

Kun työllistymiseni jälkeen jäin taas kokopäiväisesti työttömäksi ja minun piti palata aktiivisempaan työhakemusten tekoon, olin lukenut TE-toimiston asiointisivuilta, että minun asioitani hoitava virkailija tulee olemaan minuun yhteydessä. Tämän luin ensimmäisenä virallisena työttömyyspäivänäni helmikuun alussa ja odotin, että saisin siis puhelun, jossa kävisimme läpi mitä askeleita voin seuraavaksi ottaa työllistymisen jakson jälkeen. En saanut yhteydenottoa ja kun kävin uudelleen asiointisivulla arvioni mukaan ainakin yli kuukauden jälkeen, oli tämä maininta yhteydenotosta kuitattu tai siirretty elokuuhun.

Olin tietenkin tehnyt jo aktiivisesti itse työnhakua, joten olisin varmasti pärjännyt hyvin itsenäisestikin tuonne syksyyn asti, mutta päätin hakea lisää neuvoja ja palveluita, jotta saisin kaikki parhaat mahdollisuudet työpaikan löytämiseen. Päädyin menemään paikan päälle Työpisteeseen, jossa pyysin uraohjausta ja apua työpaikan saamiseen.

Työpisteen palvelut

Itse olin tosiaan  2021 työllistettynä Turun kaupungin Työpisteessä, joka myös hoitaa työttömien asioita kuntakokeilun alusta alkaen. Turussa siis Työpiste voi olla hyvä paikka, johon tutustua ja josta kysyä eri mahdollisuuksia, oli se sitten opiskelupaikkoihin, työllistymiseen tai työnhakuun liittyvä, mutta sieltä voi saada apua myös muihinkin kysymyksiin ja ongelmiin. Työllistymiseni aikana opin lisää erilaisista tehtävistä, joita Turun kaupungin työllistämisen kautta voi tehdä aina toimistotöistä, kädentaitoja hyödyntäviin tehtäviin, jopa siis erilaisia luovaa alaa sivuavia tehtäviä löytyy, kun niitä osaa kysyä. Minun tapauksessanikin, jos asiasta olisin tiennyt, olisin voinut pyytää pääseväni paremmin minua hyödyntäviin tehtäviin sisustussuunnittelun muodossa.

Oman työllistymiseni aikana Työpisteen sisällä oli mahdollista työllistyä ainakin toimistossa olevista avustavista tehtävistä, markkinointiin, sisustussuunnitteluun, kunnossapitotehtäviin ja erilaisiin kokoonpanon tehtäviin mm. puu- ja metallitöihin sekä tekstiilialantehtäviin liittyen. Näiden lisäksi tuolloin oli mahdollista päästä koodaukseen liittyviin tehtäviin ainakin kerran tai kaksi kertaa vuodessa alkavaan hankkeeseen. Näiden Työpisteen itsensä tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi Työpisteen kautta voi olla mahdollista päästä myös yrityksiin työllistetyksi ja sen kautta jopa töihin.

Aikani Työpisteellä lisäsi tietoisuuttani erilaisista mahdollisista palveluista, joita työtön voi pyytää ja opin myös jo useammin mainitsemani asian: palvelua pitää osata vaatia ja toimia rohkeasti omia asioitaan ajaen, sillä palveluiden saaminen voi olla hidasta, jos niitä odottaa saavansa ilman omaa aktiivista työskentelyä asian eteen.

Kun pyysin Työpisteellä uraohjausta ja osasin mainita millaista apua tarkemmin koin tarvitsevani tästä, sain tapaamisen työvalmentajan kanssa. Tämän Työpisteessä käyntini yhteydessä näin hyvin selvästi, että oikean palvelun saamisessa on potentiaalia päätyä väärään paikkaan, jos käsitteet ovat itsellä hakusessa, sillä uraohjaaja oli tässä yhteydessä eri kuin työvalmentaja. Mikäli en olisi osannut kertoa tarkemmin mitä tarkalleen haluan saada aikaiseksi, minulle olisi varattu yhteydenottopyyntö asioitani hoitavan virkailijan kanssa ja haluamieni palveluiden saaminen olisi viivästynyt. Toivottavasti tämä korostaa kuinka tärkeää on tietää edes hieman tarkemmin, mitä haluaa palveluista saada irti.

Työvalmennus

Toinen palvelu, jota kannattaa harkita, jos työnhaku tuntuu tökkivän ja pelkäät, että jossain hakemuksissasi käyttämissä materiaaleissa on vikaa, tai et muuten tiedä miten voisit työnhaussasi edetä ja saavuttaa tavoitteesi, voit pyytää apua tähän työvalmentajalta. Itse päädyin tähän ratkaisuun, koska työnhakuni on jatkunut jo vuoden ja en enää itse keksinyt mitä voisin parantaa.

Työvalmentajan kanssa olen käynyt läpi CV:täni ja hakemuskirjettäni. Ja jo aikaisemmissa kirjoituksissani näistä aiheista olen myös sisällyttänyt näistä tapaamisista saamiani oppeja. Ensimmäisillä tapaamisilla kävimme siis pääasiassa minulla olevaa materiaalia läpi ja karsimme pois vähemmän relevantteja ja liian tarkkoja yksityiskohtia.

Minulle työvalmentajalle meno oli lähtökohtaisesti tapa saada lisää varmuutta ja uusi näkökulma hakuuni, koska en ollut saanut haluamiani tuloksia. Olin kuitenkin jo saanut vuosien aikana harjoitusta CV:n teossa ja kokeillut sen kanssa erilaisia esitystapoja. Vaikka suuntani työurani suhteen olikin valmistumiseni jälkeisiä työhakemuksia tehdessä tarkentunut, en silti ollut varma mihin minun kannattaisi suunnata tai millaiset mahdollisuudet minulla olisi haluamalleni urapolulle päästä.

Olen työvalmennuksessa saanut siis apua niin työnhaussa käytettyjen materiaalien hiomisessa, mutta myös ohjausta ja varmuutta mahdollisuuksiini työllistyä minun alallani. Lisäksi sain hyviä neuvoja työnhakuprosessista alallani ja kuinka työpaikkoja voidaan täyttää hiljaisen haun kautta tai ihan vain henkilöllä, joka on osannut hakea oikeaan aikaan avoimella hakemuksella. Tämä tarkoitti minulle siis mahdollisesti minua kiinnostavien alojen tai palveluita tarjoavien yritysten kartoittamista ja niihin avoimien hakemusten laatimista avoimena olevien työilmoitusten täyttämisen lisäksi.

Rekrytointimessut

Erilaiset rekrytointimessut ja -tapahtumat voivat olla myös loistava tapa saada lisää kontakteja ja apua työnhakuun, joskus messuilla käyty keskustelu voi johtaa jopa työpaikkaan. Messuille mennessä kannattaa mielestäni tehdä hieman taustatyötä ja tutustua näytteilleasettajiin sekä heillä oleviin avoimiin työpaikkoihin, sillä tällä tavoin tiedät etukäteen mahdollisista sinua kiinnostavista työnantajista, joiden pisteellä kannattaa käydä keskustelemassa. Toinen messuilla oleva hyödyllinen osa on mahdolliset luennoitsijat, joiden esityksistä voit saada hyviä vinkkejä työnhakuun ja siinä parantamiseen.

Itse kävin viimeksi toukokuun alussa Turussa järjestetyillä RekryExpoilla ja aikaisemman näytteilleasettajiin ja ohjelmaan tutustumiseni ansiosta tiesin paremmin millaisella aikataululla voisin hyödyntää päivän parhaiten. Omalla kohdallani en etukäteen löytänyt yrityksiä, joilla oli avoimena työpaikkahakuja alallani, mutta tapahtumassa oli mukana TE-Toimisto, joka tarjosi työelämään apua ja ohjausta psykologin palveluilla ja lisäksi tutustuin koulutusmahdollisuuksiin, joilla työllistymismahdollisuuksia voisi parantaa. Olin myös suunnitellut valmiiksi, mitkä luennoitsijat kiinnostivat minua eniten ja olin ottanut kynän ja paperia mukaan, jotta voin kirjata hyviä asioita ja neuvoja muistiin.