On jälleen tullut aika kertoa jotain, jonka kanssa olen elänyt jo noin kuukauden. Nimittäin urallani puhaltavat jälleen uudenlaiset tuulet, kun siirryn uusiin tehtäviin ja olen näihin alkanut asettautua ja tutustua uuteen työympäristööni. Osa tehtävistä sujuu jo hyvin ja toisten kanssa vielä harjoittelen ja kehitän taitojani.
Tällä kertaa muutoksen suunta oli itselleni yllättävä, mutta silti osaamistani hyödyntävä, ja olenkin päätynyt koulutuksen puolelle auttamaan tulevaisuuden osaajia kehittymään ammattilaisiksi. Samalla pääsen edelleen hyödyntämään taitojani alalla ja visuaalisessa suunnittelussa.
Olen aloittanut töissäni avoimin mielin, vaikka opetustyö on tuntunut kokemuksena ajoittain hieman pelottavaltakin, paremman kuvauksen puuttuessa, sillä minulla ei ole minkäänlaista historiaa opetuksessa ja en ennen töiden aloitusta ollut nähnyt itseäni opetustyön parissa. Virheitä olen varmasti jo tehnyt, osan niistä olen itsekin huomannut ja osa voi olla minulta mennyt ohi, mutta olen tiedostamani virheet käsitellyt ja pyrin näistä oppimaan seuraavaa kertaa varten. Tämän lisäksi opettelen asioita muilta opettajilta kysymällä ja havainnoimalla sekä omia oppimiskokemuksiani muistellen. Myös kaveripiirini osaamista olen hyödyntänyt apua kysyen.
Opin joka viikko uutta työssäni ja pyrin oppimaan kohtaamistani haasteista. Jo pari viikkoa sitten osasin valmistautua paremmin oppitunnin pitämiseen, kun sitä edeltävillä kerroilla yritin asioita oppia lennosta samalla, kun opetan. Sivu kommenttina, tämä asioiden hatusta vetäminen ei ollut mielestäni kovin toimiva tapa, vaikka sillä saatoin selvitä tunnista, niin en varmasti pystynyt parhaimpaani.
Pyrin käyttämään vapaa-aikaani (kohtuullisuuden rajoissa) asioiden opetteluun ja kertaamiseen, jotta olisin valmistautunut opetuspäiviin. Toivottavasti siirryn siis pikkuhiljaa aloituksen pinnalla räpiköinnistä ennakoivaan toimintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti